Haastattelussa Sirkan ja Levin matkailun historiasta on pitkän linjan sirkkalainen yrittäjä ja vaikuttaja Markku Mäkitalo. Hän on muun muassa Kittilän kunnan entinen elinkeinoasiamies ja nähnyt läheltä matkailualueen kehittymisen. Hän on ollut kehittämässä Sirkkaa ja Levin aluetta yrittäjänä, kunnallispoliitikkona sekä seutukuntakehittäjänä.
Annika Lompolo
Sirkan kylää ja Levin aluetta on kehitetty 1980-luvulta lähtien hallitusti erilaisten hankkeiden avulla. Esimerkiksi Levi 1-hanke loi suuntaviivoja yhteismarkkinoinnille. Mutta Sirkan kylän matkailun tarina alkaa lukuisia vuosikymmeniä aikaisemmin, jo 1930-luvulla.
Mistä Levin tarina on lähtenyt?
Markku Mäkitalo, pitkän linjan sirkkalainen yrittäjä muistelee Sirkan kylän kehityksen vaihteita vuosikymmenien aikana, ja historiaa riittää jo 1930-luvulta alkaen.
– Sirkan kylässä asui ja eli 1930-luvulla Eeva Lehtisalo -niminen neiti-ihminen, kansakoulunopettaja, joka ajan kuvalle poikkeuksellisesti hiihti itsekseen tunturissa. Kyläläiset yhteisesti tulivat siihen lopputulokseen, että hän uskoi edesmenneen isänsä kulkevan tunturissa poron muodossa. Eeva järjesti sirkkalaisille naisille tuolloin kahden viikon kurssin matkailijoiden kohtelemiseksi. Jo tuohon aikaan, 1930-luvulla, Sirkkaan tultiin hiihtämään. Vierailijat olivat kotimajoituksessa, matkailijoille annettiin paras kamari yövyttäväksi ja ruoka pöytään. Matkailijat oloivat täysihoidossa, ja perhe sai pientä lisätuloa, Markku Mäkitalo kertoo.
Sotien jälkeen elettiin pääasiassa maa- ja metsätaloudesta. Samaan aikaan matkailu- ja majoituspalvelut alkoivat kehittyä Sirkassa. Mäkitalo muistelee, että esimerkiksi Kalle Sirkalla on SRM-maja-niminen yritys, jossa majoituttiin Immeljärven rannassa. Nykyisen Levilehto Apartmentsin tilalle paikallinen kauppias Eino Tiensuu ja Sirkan koulun johtajaopettaja Kosti Ylikantola perustivat Sirkan matkailumajan, ja Alpo Hietalahti Hietalahden matkailumajan. Asiakkaina oli paljon lapsiperheitä jo tuolloin.
Ensimmäisen hissin rakennustarpeita paikalliset isännät ajoivat hevosilla.1960-luvulla Johannes Vilho Rinne, Kittilän yhteislyseon rehtori ja matkailulautakunnan puheenjohtaja oli mukana raivaamassa ensimmäistä rinnettä. Myöhemmin maailma tunsi hänet ortodoksiuskonnon piirissä paremmin tittelillä Nikean metropoliitta Johannes. Hänellä oli siteet Kittilään ja Leviin pitkään, ja vuosituhannen vaihteessa hän kävi vihkimässä käyttöön Levin ensimmäisen gondolihissin.
Harjavallasta saapui 1970-luvulla Reino Aarikka, joka rakensi Lomarin majat. Tänä päivänä kyseisellä paikalla palvelee Hullu Poron Pihvipirtti-ravintola. Laakson Selina toi 70-luvulla Atrin vanhan kaivosyhtiön tiloihin majoittumaan bussiryhmiä Pohjanmaalta. Näitä busseja ajoi Kuusiston Martti, joka perusti Selinan myymälle tontille Levin Loman ja myöhemmin hän perusti Hotelli Sirkantähden ja Rinneravintola Tuikun.
– Lehtiväen tunturihiihtosafari järjestettiin yhteistyössä valtakunnan medialle. Organisoijana oli Valo Saikku. Tähän tilaisuuteen tuli myös mukaan tarinan alussa mainittu tunturissa yksin hiihtänyt, sitten jo eläkkeellä ollut opettaja Eeva Lehtisalo. Se kerta oli ensimmäinen Leville suunnattu lehdistömatka, Markku kertoo.
Hiihtokeskuksen historiaa hissien kautta
Markun oma työura alkoi Levillä matkailun parissa vuonna 1967 keväällä. Veljensä kanssa hän pyöritti kunnan vuonna 1963 rakentamaa ja omistamaa hissiä matkailijoita varten provisiopalkalla. Tuon kevään jälkeen Levin hissitoimintaa pyöritti Sabb Ab, joka rakensi Levin eturinteelle kaksi hissiä, joista toinen purettiin vasta 2000-luvulla.
Markku oli mukana perustamassa Levin Hissit Oy -yhtiötä 1970-luvulla, ja palkkasi yhtiöön mm. kaksi paikallista Hannua – Hannu Mäkitalon ja Hannu Levinheimon, jotka molemmat ovat tehneet pitkän uran yhtiön palveluksessa. Petteri Laakso tuli hissiyhtiölle töihin varhaisessa vaiheessa. Myöhemmin hän oli mukana vuoden 2021 huoltohallin palosta kaksi tampparin pelastuksessa. Sillä vähennettiin palon aiheuttamia vahinkoja hurjasti. – Jo alusta pitäen yhtiössä on satsattu omaan osaamiseen. Se on johtanut siihen, että yhtiössä tehdään omana työnä mahdollisimman paljon. Näin ollen esimerkiksi huoltotehtävät tapahtuvat ripeämmin, Markku kertoo.
Jorma Reini ja Heikki Ropponen ammattiliittojen edustajina kiinnostuivat hotellirakentamisesta Levillä 70-luvun lopulla. Lentoasema Kittilään oli jo suunnitteilla, ja se vain lisäsi ammattiliittojen kiinnostusta. Siitä lähti liikkeelle Hotelli Levitunturin eli nykyisen Levi Hotel Span investointisuunnitelmat. Aikanaan mittava hotellihanke valmistui 1981. Alueella myös huomattiin, että hotelli ja ravintola tuovat kaikille asiakkaita.
– Kylpylän toteutukseen haettiin valtiovarainministeriöltä investointitukea. Tukea varten ministeriö pyysi lausunnon Matkailun edistämiskeskukselta joka oli silloin sitä mieltä, että kylpylä ei kuulu matkailutoimintaan, eikä VVM ei voinut puolestaan antaa tukipäätöstä. Silloiset päättäjät pyysivät lausuntoa lisäksi työvoimaministeriöltä. Sieltä saatiin puoltava lausunto ja sen myötä valtioneuvosto päätti tukea kylpylähanketta, Markku muistelee.
– Useat Levin veturiyritykset perustettiin 1980-luvulla. Ja kun 90-luvun lama iski, Levin maltillinen kehittäminen ei pysähtynyt. Syynä oli se, että yritykset olivat omissa käsissä ja niiden talous oli kunnossa, kun lama alkoi. Toinen syy oli se, että Leviä kaavoitettiin laman aikana koko ajan. Ja kun alkoi nousukausi, Levi oli valmis aivan uuteen kasvuun, kuvailee Markku Levin vahvuuksia.
Levistä kasvoi Tunturi-Lapin timantti – videolla Markku kertoo oman näkemyksensä timantista.
