Levin kokoinen matkailualue tarvitsee paljon energiaa lämmetäkseen, mutta miten energiaa tuotetaan kestävästi? Leviä on kehitetty vuosikymmenten saatossa kestävästi ja suunnitelmallisesti ja kestäviä energia- ja lämpöratkaisujakin on voitu toteuttaa suunnitelmallisesti. Levi lämpenee laajasti kaukolämmöllä ja maalämmöllä ja aurinkosähköä on saatavilla lähes ympäri vuoden.
K-Rauta Levin aurinkopaneeleista saadaan sähköä lähes ympäri vuoden
K-Rauta Levin aurinkopaneeleja on reilusti toista sataa, kertoo kauppias Arttu Korpela. Paneelit ovat hankittu jo edellisen kauppiaan aikana. Ne tuottavat pilvisenäkin päivänä sähköä niin paljon, että 9 kilowatin sähkösauna lämpiää, kertoo kauppias Charlotta Kittilä. Vain lyhyen aikaa vuodesta, kaamosaikana, ne eivät tuota sähköä. Tuotettu sähkö menee omaan käyttöön, mutta silloin kun kaikki sähkö ei kulu omiin tarpeisiin, ylituotanto kulkeutuu sähköverkkoon.
K-rauta Levin kiinteistössä on reilusti toista sataa aurinkopaneelia, jotka tuottavat sähköä omiin tarpeisiin. Myynnissä on paneeleita kuluttajillekin ja innokkaasti niitä näin energiakriisin aikana asennetaankin, kauppiaat kertovat. Kuva Arttu Korpela.
Lämpöä koteihin ja yrityksiin kaukolämpöverkon kautta
Kittilän Aluelämpö Oy:n lämpölaitoksen kaukolämpöverkko yltää kirkonkylästä Kittilän lentoasemalle. Vuonna 2021 on otettu käyttöön ympäristöystävällinen lämpölaitos, jonka kattilan nimellisteho on 6 MW ja polttoaineena käytetään valtaosin puupohjaista polttoainetta. Näin ollen laitos tuottaa lähes 100 % uusiutuvaa kaukolämpöä. (lähde)
Advenin kaukolämpökeskus Levillä tuottaa 20 000 MWh verran paikallista lämpöä vuodessa ja Advenin kaukolämmöllä lämpenevät lähes kaikki Levikeskuksen suuret yritykset. Hiilijalanjälki on keskuksessa minimoitu käyttämällä lähellä tuotettua uudistuvaa biopolttoainetta eli lähiseuduilta tuotua metsähaketta. Lämpö on siis ekologista, kustannustehokasta ja paikallista ja paikallinen kaukolämpö vaikuttaa myös Levillä käyvän matkailijan hiilijalanjälkeen. Verkon pituus on noin 5 km pitkä ja sen ensimmäinen vaihe saatiin käyttövalmiiksi vuonna 2008. Toimintavarma kaukolämpö on helppo ja huoleton lämmitysratkaisu, jossa ei ole pelkoa myöskään lämpimän veden riittävyydestä. Varakattilana keskuksessa on öljykattila, jota käytetään ainoastaan silloin, jos kiinteäpolttoainekattilassa on häiriö, mikä on harvinaista. Vuonna 2016 tehty laajennus tuplasi hiilineutraalin energiantuotannon kapasiteetin. Levi laajenee koko ajan, ja keskuksessa on varauduttu siihen, että lisää yrityksiä tullaan lisäämään verkkoon. Kaukolämpö on hinnaltaan kilpailukykyinen, ja näin ollen Levillä matkakohteena lämmityskulut pysyvät maltillisina. (lähde)
Lämmityksen hiilijalanjälkeä Advenin laitoksessa Levillä on saatu pienennettyä käyttämällä pääsääntöisesti pohjoisen alueen haketta ja minimoimalla fossiilisen polttoaineen käyttöä. (lähde) Kuva Kittilän kunta/Timo Veijalainen.
Rinneyhtiöllä kiinteistöjä lämmitetään maa- ja hukkalämmöllä
Energiatehokkuutta ja pienempää hiilijalanjälkeä on edistetty myös Levin hiihtokeskuksessa jo pitkään muun muassa lämmittämällä kiinteistöjä maa- ja hukkalämmön avulla. South Point ja West Point lämmitetään melkein täysin maalämmön avulla ja hukkalämpöä hyödynnetään muun muassa siirtämällä lumitykkien kompressoreiden hukkalämpöä maalämpöputkistoon. Uusien kiinteistöjen rakentamisessa lähtökohtana on ollut uusiutuvan energian hyödyntäminen ja energiatehokkuutta parannetaan myös automaation kautta. Pitkäjänteisen kehittämisen avulla on saatu energiatehokkaampia ratkaisuja, jotka säästävät luontoa. Levi Ski Resort onkin saanut Pohjoismaiden ensimmäisenä hiihtokeskuksena ISO 140001 -ympäristösertifikaatin. (lähde).
Kuva Annika Lompolo
Annika Lompolo
****
Artikkeleita voi vapaasti jakaa sosiaaliseen mediaan, käytä mielellään postauksen yhteydessä Levin vastuullisuusviestinnän tunnisteita #tekokerrallaan #levilapland ja viestin kärjen mukaan jotain tai joitain näistä:
#arktinenluonto #puhdasluonto #purelapland #visitlevi
#elinvoimainenkulttuuri #sirkankylä #lähiruoka #lähipalvelut
#läheltäparasta #tasavertaisuus #meleviläiset
Artikkeleita voi käyttää lehtijuttujen ja muiden julkaisujen apuna, pyydämme silloin laittamaan lähteeksi artikkeleiden tuottajan Kasvua kestävästä matkailusta -hanke, Kideve Elinkeinopalvelut, Kittilän kunta sekä artikkelin kirjoittajan nimen.
Tutustu hankkeeseen: Kasvua kestävästä matkailusta – Yhessä kestävämmät!