Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa on tilaa. Tutkimuksen mukaan noin 90 % puiston kävijöistä kokee, että lisääntyneet kävijämäärät eivät ole häirinneet luontokokemusta. Kuva: Timo Koivisto
Julkaistu 22.3.2023
Timo Koivisto
Pallas-Yllästunturin kansallispuisto on pinta-alaltaan Suomen kolmanneksi suurin ja kävijämäärältään suosituin kansallispuisto. Se houkuttelee niin paikallisia kuin matkailijoitakin retkeilemään upeisiin tunturimaisemiin ja hengittämään maailman puhtainta ilmaa. Tiesitkö, että kolmasosa puistosta sijaitsee Kittilän kunnan alueella?
Pienillä valinnoilla vähemmän päästöjä
Leviltä pääsee puistoon päästöttömästi Levi-Ylläs-retkeilyreittiä pitkin talvisin hiihtämällä ja kesäisin vaeltamalla tai pyöräilemällä. Myös julkisen liikenteen hyödyntäminen kansallispuistoon pääsemiseksi onnistuu, mutta kannattaa huomioida bussiliikenteen aikataulut. Lapissa kun bussit eivät kulje 10 minuutin, eivätkä edes tunnin välein, pikemminkin kerran tai kaksi päivässä.
Moni Levillä toimiva yritys järjestää kansallispuistossa luontoelämyksiä, jotka toteutetaan kestävän luontomatkailun periaatteita noudattaen yhteistyössä Metsähallituksen kanssa. Ohjatuille retkille kuljetaan ryhmissä, jolloin matkustuksen päästöt henkilöä kohden vähenevät siirryttäessä autolla puistoon. Omaa autoa käyttäväkin voi säästää polttoainetta ja turhia päästöjä välttämällä turhaa ajamista ja valitsemalla lähellä sijaitsevan lähtöpaikan puiston reiteille.
– Särkitunturi ja Aakenus ovat Leviltä katsottuna läheisiä ja helppoja teitä puistoon. Särkitunturin pysäköintiongelmatkin ratkesivat uuden pysäköintialueen ansiosta, Aakenukselle lyhin ajomatka tulee Totovaaran kautta. Ylläksen reiteille pääsee kätevimmin Ylläsjärven hiihtokeskuksesta tai Kellokkaasta. Pallaksen keroille taas on helpoin lähteä Pallastunturin luontokeskukselta. Matkalla kannattaa poiketa myös Ruoppakönkäällä, joka on helppo luontokohde aivan tien kupeessa, sanoo kansallispuiston johtaja Pekka Sulkava.
– Paikallisten toimijoiden kesken on keskusteltu myös bussista, joka kuljettaisi ihmiset aamulla hiihtokeskuksista ski bussin tapaan luontokeskuksiin ja poimisi illalla paluumatkalle majoituspaikkaan. Se toisi lento- ja junamatkustajille sekä myös autoilijoille helpon ja vähäpäästöisen mahdollisuuden lähteä kansallispuistoon sitä ympäröivistä matkailukeskuksista.
Sosiaalisessa mediassa syntyvät ilmiöt voivat aiheuttaa ruuhkaa ja sitä myötä lisääntynyttä kulutusta kansallispuiston kohteisiin. Näin kävi valokuvauksellisella Punaisenhiekan rannalla Pallasjärvellä. Kuva: Timo Koivisto
Sosiaalinen media eroosion aiheuttajana
Koronapandemia ei aiheuttanut kansallispuiston kävijämäärissä suurta muutosta, vaikka maalis-huhtikuussa 2020 käyntejä ei ollut ollenkaan. Jo kesän koittaessa ja erityisesti vuonna 2021 kotimainen luontomatkailu koki räjähdysmäisen kasvupiikin ja ihmiset ryntäsivät kansallispuistoihin.
– Saimme silloin sopivasti erillisrahoituksen puiston kunnostus- ja kehittämistoimenpiteisiin. Se pelasti tilanteen, kun puistoon ryntäsi yhtäkkiä valtava määrä ihmisiä. Pystyimme reagoimaan niin huollon kuin palveluidenkin osalta ja saimme rakennettua lisää käymälöitä sekä taukopaikkoja sekä tehtyä tarvittavia reittien sorastuksia. Tällä hetkellä tilanne on tasaantumassa, ja kävijämäärät kasvavat samaan malliin kuin ennen pandemiaa, Sulkava toteaa.
– Kesämatkailu on noussut talvimatkailun edelle koko puiston alueella, mihin vaikuttaa voimakkaasti pyöräilybuumi. Pyöräilijöiden tulo kansallispuiston reiteille aiheutti etenkin aluksi ihmisissä ristiriitaisia tunteita, mutta tilanne näyttää hiljalleen tasaantuvan. Se on muuttanut puiston painopistettä, sillä nyt jopa kymmenien kilometrien päässä olevat kohteet ovat päiväretkikohteita pyöräilijöille. Kävijät ovat levinneet entistä laajempaan osaan puistoa.
– Sosiaalisen median vaikutus ja ihmisten liikkuminen siellä julkaistavien päivitysten mukaan on konkretisoitunut myös meidän puistossamme. Selkeimmin se on näkynyt Pallasjärvellä. Punaisenhiekan rannalla on käynyt valtava kuhina sosiaalisessa mediassa jaettujen kuvien tuloksena, mikä on aiheuttanut siinä määrin eroosio-ongelmia, että kulkemisen ohjausta on pitänyt parantaa ja leiriytymistä rajoittaa.
Vaellusreittien sorastaminen on osoittautunut toimivaksi tavaksi pitää reitit hyvässä kunnossa ja ihmiset reiteillä. Helppous houkuttaa. Kuva: Timo Koivisto
Perehdy puiston sääntöihin jo kotona
Reittien sorastukset ovat osoittautuneet kaikkialla hyväksi tavaksi tehdä reiteistä kestäviä ja ohjata ihmiset kulkemaan samoja polkuja. Kymmenen kilometrin matka sorastettua polkua tarkoittaa kuitenkin noin 120 täysperävaunurekan kuormaa soraa, joka siirretään reitin varrelle talvella moottorikelkalla tai tampparilla ja levitetään poluksi kesällä eri välinein kohteen mukaan. Soran levitys helikopterin avustuksella suoraan reitille on osoittautunut myös toimivaksi ja hinnaltaan kilpailukykyiseksi konseptiksi.
– Oli mukava nähdä, että roskaaminen ja luonnon kuluminen eivät lisääntyneet kävijämäärien mukaisesti, siitä kiitos kaikille puistossa liikkuneille. Luontokeskusten yhteyteen sijoitetut kierrätyspisteet ovat osoittautuneet toimiviksi. Puiston käymälöissä on ongelmana, että niihin heitetään sinne kuulumatonta maatumatonta jätettä, joka ei kompostoidu. Juomapullot ja pakkauskääreet eivät kuulu käymälään vaan kierrätyspisteelle, Sulkava muistuttaa.
– Kansallispuistot ovat luonnon aarreaittoja, joita kannattaa kohdella sen mukaisesti. Reitit on tehty luonnon suojelemiseksi ja kierrätyspisteet sijoitettu reittien lähtö- ja päätepisteille, jotta roskia ei tarvitse kuljettaa kotiin saakka. Luontoonhan ne eivät kuulu, ja jos kukaan ei heitä sinne ensimmäistä roskaa, ongelmaa ei ole olemassa.
Tulen teko on puistossa sallittua vain siihen varatuilla paikoilla. Muista, että sen minkä jaksat kantaa puistoon, jaksat kantaa myös sieltä pois. Kuva: Timo Koivisto
– Puiston taukopaikoille asennetaan pian uudet opasteet mahdollisimman näkyville paikoille, joten tietoa on saatavilla entistä helpommin. Kun asiat eivät ole tietämättömyydestä kiinni, ratkaisevaksi tekijäksi nousee asenne. Toivonkin kaikille hyvää asennetta kansallispuistossa ja myös sen ulkopuolella luonnossa liikkuessa.
Kansallispuiston sääntöihin kannattaa perehtyä jo kotosalla ennen retkeä. Se vie hetken aikaa, mutta voi vaikuttaa asenteeseen pysyvästi. Luontoon lähdetään rentoutumaan ja rauhoittumaan, ja kun tietää puiston säännöt jo etukäteen, ulkoillessa ei tarvitse miettiä, mikä on sallittua ja mikä ei. Kansallispuiston rajojen sisäpuolelle astuttaessa on aina hyvä terävöittää omaa luontoajattelua, eikä haittaa, vaikka jatkaa samalla asenteella myös puistosta pois tullessa, sillä luonto on kaikkialla arvokas.
Täältä on hyvä kerrata luonnossa liikkumisen sääntöjä: https://www.luontoon.fi/retkietiketti
Kun huomaa kansallispuiston merkin, kannattaa palautella mieleen kansallispuiston säännöt tai kerrata ne luontoon.fi-sivuilta. Maassa maan tavalla, puistossa puiston. Kuva: Timo Koivisto
****
Artikkeleita voi vapaasti jakaa sosiaaliseen mediaan, käytä mielellään postauksen yhteydessä Levin vastuullisuusviestinnän tunnisteita #tekokerrallaan #levilapland ja viestin kärjen mukaan jotain tai joitain näistä:
#arktinenluonto #puhdasluonto #purelapland #visitlevi
#elinvoimainenkulttuuri #sirkankylä #lähiruoka #lähipalvelut
#läheltäparasta #tasavertaisuus #meleviläiset
Artikkeleita voi käyttää lehtijuttujen ja muiden julkaisujen apuna, pyydämme silloin laittamaan lähteeksi artikkeleiden tuottajan Kasvua kestävästä matkailusta -hanke, Kideve Elinkeinopalvelut, Kittilän kunta sekä artikkelin kirjoittajan nimen.
Tutustu hankkeeseen: Kasvua kestävästä matkailusta – Yhessä kestävämmät!