 |
 |
Vapaa-ajan kalastuksen vuoksi matkustetaan eksoottisiin kohteisiin ympäri maailmaa, vaikka meillä Suomessa on paljon loistavia kalavesiä. Kuvat: Timo Koivisto.
Julkaistu 15.3.2023
Timo Koivisto
Kalastus on yksi maamme suosituimmista ulkoilmaharrastuksista. Noin neljännes suomalaisista harrastaa vapaa-ajan kalastusta, joten Suomen vesistöjen äärellä liikkuu paljon ihmisiä. Osa matkustaa harrastuksen perässä myös pitkiä matkoja, jopa toiselle puolelle maapalloa.
Lähikohteissa pienin hiilijalanjälki
Kaikilla harrastuksilla on hiilijalanjälki, joka muodostuu harrastuspaikalle kulkemisesta, siihen vaadittavista rakennuksista ja niiden energiankulutuksesta, lajissa tarvittavien välineiden valmistuksesta sekä itse harrastuksesta muodostuvasta luonnon kuormituksesta. Vähäpäästöisimpiä ovat harrastukset, jotka voi aloittaa kotiovelta. Mitä kauemmaksi harrastuksen vuoksi matkustaa, sitä suuremmaksi hiilijalanjälki kasvaa.
Levin majoituspotentiaalista on kesäisin käytössä vain murto-osa, joten kesämatkailun majoitus- ja palvelukapasiteetin vuoksi ei tarvita lisärakentamista. Keskuksen lähimaastossa on useita hyviä, ilman autoa saavutettavia kalastuskohteita, lyhyen automatkan päässä valikoima kasvaa reippaasti.
Ounasjoelle sekä Immel-, Sirkka- ja Levijärvelle pääsee helposti ilman autoa. Koko Ounasjoen lukuisat harjuskosket ja leppoisat suvannot sekä Kapsajoki, Aakenusjoki ja Loukinen ovat helposti autolla tavoitettavia kohteita erämaisen jokikalastuksen ystäville. Ei pidä unohtaa myöskään yhtä Euroopan parhaista lohijoista, Muonionjokea, joka on Leviltä vain tunnin ajomatkan päässä. Järvikohteista autoilevia kalastajia Kittilässä houkuttelevat Aakenuksen Pyhäjärvi ja Pallasjärvi. Hauen arvostuksen koko ajan lisääntyessä myös suurista hauistaan tunnetut järvet, esimerkkinä Kelontekemäjärvi, nousevat kiinnostaviksi kohteiksi.
 |
 |
Ounasjoki on pisin Suomen rajojen sisällä vapaana virtaava joki ja loistava kohde harjuksen perhokalastukseen. Kuvat: Timo Koivisto.
Valikoivalla kalastuksella turvataan tulevaisuus
Kalavesille on laadittu sääntöjä ja suosituksia. Ennen kalaretkeä tuleekin aina hoitaa luvat kuntoon sekä perehtyä kohteen sääntöihin ja rajoituksiin. Lupatuloilla hoidetaan kalavesiä ja säännöt on laadittu kalakantojen kestävyyden tueksi. Alamitoilla, päiväkohtaisilla kalarajoituksilla, rauhoituspäivillä ja valikoivalla kalastuksella pidetään huoli, että myös tulevat sukupolvet voivat nauttia meille suomalaisille rakkaasta harrastuksesta.
Kalojen vapauttaminen takaisin luontoon jakaa mielipiteitä. Joku näkee kalojen pyydystämisen ja vapauttamisen luontokappaleiden turhana rääkkäämisenä, toinen kalavesien hoitona. Voisitko sinä päästää juuri saamasi ennätyskalan takaisin kotijokeensa? Entä mitä mieltä olet alamittaisen kalan vapauttamisesta takaisin elinympäristöönsä? Vapauttamasi alamittainen kala voi tulevaisuudessa olla sinun lapsesi ennätyskala ja sinun ennätyskalasi taas kohteen tärkein uusien kalasukupolvien tuottaja.
Hellävaraisesti vapautettu kala saa jatkaa elämäänsä sekä mahdollisuuden kasvaa ja lisääntyä. Jotta se ei vahingoitu vapautettaessa, se kannattaa pitää mahdollisuuksien mukaan vedessä ja sitä tulee käsitellä kostutetuin käsin. Kalan kiduksiin ei pidä koskea. Pitkänokkaiset pihdit ovat hyvä apu kalaa vapauttaessa, väkäsettömät koukut helpottavat irrottamista ja säästävät kalojen leukoja.
Ruokakaloiksi parhaita yksilöitä ovat keskikokoiset kalat. Suuret yksilöt ovat arvokkaita kalakannan lisääntymisen kannalta, joten kannattaa pohtia, ovatko ne tärkeämpiä luonnossa vai lautasella. Kala, joka päätetään ottaa saaliiksi, tulee tainnuttaa välittömästi iskulla päähän ja verestämällä sekä valmistaa ruuaksi sen ansaitsemalla arvostuksella.
 |
 |
Perinteinen onkiminen ja pilkkiminen kohdistuvat pääasiassa kaloihin, jotka kestävät hyvin kalastuspainetta. Kuvat: Timo Koivisto.
Hyväksi ympäristölle ja ihmiselle
Ravitsemussuositusten mukaan meidän pitäisi syödä kalaa 2–3 kertaa viikossa. Edullisin tapa hankkia sitä, on ostaa se kaupasta. Suurin osa kotimaisesta kalan kulutuksesta katetaan tällä hetkellä tuontikalalla, jonka liikuttelu aiheuttaa paljon päästöjä. Kasvatettu kala on toimitusvarmuudeltaan parempi kuin luonnonkala, mutta myös sen ympäristökuorma on suurempi.
Moni maailman kalakannoista on uhattuna ja samalla suositellaan kalan syömisen lisäämistä. Siksi on tärkeää tietää, minkä kalan syöminen on kestävää ja minkä ei. Suomessa hoitokalastetaan järviä liian suurten kalakantojen vuoksi, ja saalis päätyy usein eläinten rehuksi. Kotimaisen kalan kulutuksen lisääminen kestävästi olisi siis hyväksi sekä ympäristölle että ihmiselle.
Vapaa-ajan kalastaja etsii harrastuksestaan pääosin elämyksiä ja luonnossa rentoutumista, saaliin ollessa sivuseikka tai mukava bonus. Kalavesillä liikkuessa on tehtävä oikeita valintoja ja ymmärrettävä luonnon resurssit. Lähijärvestä pyydetyn järvikalan käyttäminen ravinnoksi on hyväksi kalastajan terveydelle, vesistölle ja ilmastolle. Kun ruokakalat valitaan oikeista lajeista ja yksilöistä, vesistön kestokyvyn mukaan ja saalista otetaan vain tarvittava määrä, lähtökohdat kestävälle kalastukselle ovat kunnossa. Kannattaa myös muistaa, että kala on parhaimmillaan tuoreena ja säilyy parhaiten omassa elinympäristössään, ei pakastimessa.
Ympäristöstä huolehtiminen on kokonaisvaltaista ajattelua ja jokaisessa hetkessä tehtäviä pieniä päätöksiä, joiden ansiosta luonto kärsii tai kiittää. Kalavesillä liikkujaa koskevat samat säännöt kuin muitakin luonnossa liikkujia. Luontoa ei roskata, vaan roskat viedään vaikka takaisin kotiin, jos roska-astiaa ei löydy lähempää. Siimat ja koukut eivät kuulu ympäristöön, nekin on tuotava pois luonnosta. Tavallisen siiman lahoamiseen luonnossa menee satoja vuosia, kuitusiimojen vielä pidempään.
Näillä ajatuksilla, kireitä siimoja, kestävästi!
 |
 |
Kotimaisen järvikalan kalastus ja käyttö ravinnoksi on sekä terveellistä että ympäristöystävällistä. Itse kalastettu kala maistuu sitä paitsi aina paremmalta. Kuvat: Timo Koivisto.
****
Artikkeleita voi vapaasti jakaa sosiaaliseen mediaan, käytä mielellään postauksen yhteydessä Levin vastuullisuusviestinnän tunnisteita #tekokerrallaan #levilapland ja viestin kärjen mukaan jotain tai joitain näistä:
#arktinenluonto #puhdasluonto #purelapland #visitlevi
#elinvoimainenkulttuuri #sirkankylä #lähiruoka #lähipalvelut
#läheltäparasta #tasavertaisuus #meleviläiset
Artikkeleita voi käyttää lehtijuttujen ja muiden julkaisujen apuna, pyydämme silloin laittamaan lähteeksi artikkeleiden tuottajan Kasvua kestävästä matkailusta -hanke, Kideve Elinkeinopalvelut, Kittilän kunta sekä artikkelin kirjoittajan nimen.
Tutustu hankkeeseen: Kasvua kestävästä matkailusta – Yhessä kestävämmät!
