Hoito-ohjeet pihoille

Levillä pihat eli kiinteistöviheralueet ovat kaavan mukaisesti pääosin luonnontilaista aluetta, joka on herkkää kulutukselle. Hoitoluokka on luonnontilaisesta alueesta huolimatta kuitenkin A2, joka on yleensäkin rakennetuilla ydinkeskustan pihoilla.

Hoidon tason ylläpitämistä tontilla voi helpottaa käyttämällä alueella kulkemista ohjaavia ja rajaavia elementtejä ja järjestämällä tontin lumenkasausalue pois luonnontilaiselta alueelta. Hoidon tavoitteena A2 hoitoluokassa on pitää pihan kasvillisuus elinvoimaisena ja pinnat aina siisteinä ja puhtaina.

Hoitotoimenpiteet vuosittain edellyttävät kasvillisuuden paikkaustarpeen tarkistamisen. A2 hoitoluokka ei salli metsänpohjakasvillisuudessa kuluneita kohtia, joista kasvillisuus on kuollut. Mikäli paikkaustarvetta esiintyy, tehdään korjaukset kerran vuodessa syyskesällä.

Pihassa olevien puiden on oltava turvallisia, kauniita, pitkäikäisiä ja lajilleen tyypillisiä puita, jotka sopivat hyvin kasvuympäristöönsä. Mikäli männyissä esiintyy tervasrosoa, on ne taudin leviämisen estämiseksi poistettava. Puun kaatoon tarvitaan aina lupa, jota voi hakea kunnan hortonomilta.

Pensasryhmien on oltava näyttäviä lajeille tyypillistä kasvutapaa noudattavia. Vuosittaiseen pensaiden hoitoon kuuluu lannoitus, kalkitus, paikkausistutukset, leikkaukset, rikkakasvintorjunta ja hoitojätteestä huolehtiminen, istutusalueiden kanttaukset, kastelu sekä talvi/kevätsuojaukset.

Perennojen hoidon tavoitteena on pitää kasvit hyvässä kasvukunnossa ja lajille tyypillisinä sekä luoda täysi peittävyys kasveilla mahdollisimman pian istutuksen jälkeen. Alueen on oltava aina siisti. Vuosittaiset hoitotoimenpiteet ovat kevätkunnostus, paikkaustarpeen tarkastus, lannoitus kasvuston siistiminen, rikkakasvien torjunta, rajaus kastelu, kasvitautien ja tuholaisten torjunta sekä syyskunnostus. Kevätkunnostuksessa kuolleet kasvit ja niiden osat poistetaan ja kasvualusta siistitään, muotoillaan ja tehdään paikkausistutukset. Kasvustoissa ei saa olla havaittavia aukkoja. Lannoitukset täytyy antaa keväällä ja kasvusto tulee siistiä vähintään kerran viikossa. Rikkakasvit täytyy kitkeä kasvuston siistimisen yhteydessä ja kasvualusta tulee kuohkeuttaa vähintään kaksi kertaa kasvukaudessa. Rajaukset tulee olla aina siistit ja ne täytyy tehdä vähintään kerran kasvukaudessa. Kastelusta huolehditaan siten, että kasvit näyttävät aina elinvoimaisilta ja ettei kukintojen tai kasvualustan ulkonäkö kärsi. Kastelun aiheuttamat kasvualustan, roskien yms. valumat on siistittävä. Havaittavia kasvitautien ja –tuholaisten vioitusjälkiä ei saa esiintyä. perennojen kasvukunto pidetään taimien jakamisen puolesta jatkuvasti hyvällä tasolla. Jakaminen tehdään kunkin perennalajin vaatimalla tavalla.

Kesäkukkien tulee olla hyvässä kasvukunnossa ja lajeilleen tyypillisiä. Istutusten tulee olla siistejä. Vuosittaisia hoitotoimenpiteitä ovat kevätkunnostus, istutus ja paikkausistutus, kastelu, kasvuston siistiminen, rikkakasvien torjunta, tukeminen, lannoitus, rajaus, kasvitautien ja –tuholaisten torjunta. Määrävuosittain astioiden kasvualustat on vaihdettava. Kesäkukka-astioiden on oltava ehjiä ja siistejä ja altakastelujärjestelmien toiminta on tarkastettava. Kastelusta on huolehdittava siten, että kasvit näyttävät aina elinvoimaisilta ja ettei kukintojen tai kasvualustan ulkonäkö ole kärsinyt. Kastelun aiheuttamat kasvualustan roskien yms. valumat on siistitty. Kasvusto pitää siistiä viikottain. Rikkakasvit on kitkettävä vähintään kaksi kertaa kasvukaudessa. Tuennat tulee olla moitteettomassa kunnossa. Runsas kukinta taataan koko kesän jatkuvalla lannoituksella. Mikäli kesäkukat ovat avomaalla, tulee alue rajata ainakin kerran kasvukaudessa. Havaittavia kasvitautien ja tuholaisten vioitusjälkiä ei esiinny. Syyskunnostuksen yhteydessä kasvit, niiden osat sekä roskat ja mahdolliset tukirakennelmat poistetaan kerralla ja avomaalla oleva penkki muotoillaan siistiksi. Altakastelujärjestelmät pitää tyhjentää ennen ensimmäisiä pakkasia.

Päällysteet puhdistetaan hiekoitushiekasta, rikkakasveista, roskista ja töhryistä heti lumen ja jään sulamisen jälkeen, kun jäätymisestä johtuvasta liukkaudesta ei enää ole vaaraa. Hiekoitushiekka kerätään pois. Työn aikana pitää välttää pölyämistä. Päällysteen pinnalla ja saumoissa kasvava kasvillisuus poistetaan. Turvallisuutta vaarantavat epätasaisuudet korjataan mahdollisimman pian. Sitomattomilla päällysteillä epätasaisuudet korjataan kiviaineksen siirroilla tai sen lisäyksellä siten, että päällysteen paksuus ja tasaisuusvaatimukset täyttyvät. Sitomattomat päällysteet tasoitetaan vähintään kerran vuodessa. Sateen tai muun kulutuksen aiheuttamat havaittavat epätasaisuudet on poistettava kerran kuukaudessa. Rikkaruohot poistetaan kaksi kertaa kasvukauden aikana.

Reunatuet ja pintavesikourut oikaistaan ja kiinnitetään uudelleen sekä rikkinäiset tuet ja kourut vaihdetaan uusiin heti kun niiden havaitaan poikkeavan haitallisesti alueen yleisilmeestä. Pintavesikourut on puhdistettava keväällä ja syksyllä sekä tarvittaessa useammin.

Viheralueiden kesähoito

Levin kesäisen kyläkuvan siistiin yleisilmeeseen vaikuttaa merkittävästi alueen viheralueiden hoidon taso. Viheralueet pitävät sisällään liikenneviheralueet (yleiset tiet ja katuverkosto), puistot, lähimetsät ja niityt. Hoidon taso on ilmaistaan kansallisella viheralueiden hoitoluokilla ja hoitoluokituskartalla. Kiinteistöjen viheralueiden hoidon taso tulisi liittyä saumattomasti ympäröivien yleisten viheralueiden hoidon tasoon.

Levin alueen viheralueiden hoitoluokituskartta (lisätään myöhemmin)

KA Rakennetut katuviheralueet
Rakennetut katuviheralueet ovat näkyvimpiä alueita kyläkuvassa. Ne sijoittuvat keskusta-alueiden katujen ja viheralueiden varsille. Hoidon tavoitteena on pitää katuviheralueet siisteinä, liikenteen ja liikkumisen näkökulmasta turvallisina sekä ylläpitää alueen positiivisia kyläkuvallisia ominaisuuksia.

KA2 –keskustakatuvihreä
ydinkeskustan katuviheralueet. Tässä luokassa siisteys on tärkeää, mutta nurmet leikataan tarvittaessa suoraan maksimikorkeudesta minimiin. Nurmen pituus 4 – 15 cm.

KA3 –yleiskatuvihreä
ydinkeskustan tuntumassa sijaitsevat katuviheralueet. Päätavoitteena on pitää alue siistin ja hoidetun oloisena. Nurmen leikkuu on löyhempää kuin KA2 –luokassa. Nurmen pituus 4 – 25 cm. Tätä luokkaa esiintyy keskustassa pääväylien ja kokoojakatujen varsilla.

KB Avoimet katuviheralueet
Avoimet katuviheralueet ovat niittymäisiä pientareita, joilla voi kasvaa pensaita ja luontaisesti levinneitä puita.
KB3 –piennarniitty; Leville johtavat pääväylät keskustan ulkopuolella. Avoimien katuviheralueiden tehtävänä on pitää näkymät avoimina ja turvallisina sekä hoidetun oloisina. Ruohovartinen kasvillisuus on tarkoitus pitää matalana ja helppohoitoisena estämällä puuvartisen kasvillisuuden kasvu. Hoito tehdään niittämällä tai murskaamalla kaksi kertaa kasvukaudessa.

KC Metsäiset katuviheralueet
Metsäisiä katuviheralueita ovat yl. taajamametsien rajapintaan sijoittuvat katuviheralueet. Metsäisen katuvihreän hoitoon liittyy aina hoitoluokasta riippumatta tien reunasta kaksi metriä leveä, niittämällä, vesomalla tai murskaamalla kunnossapidettävä kasvillisuuskaistale.

KC1 –lähikatumetsikkö
katualueet mökkialueilla , jossa kaavan mukaisesti pihat ovat luonnontilaisia ja alueet sijaitsevat puistometsien sisällä. Hoidon tavoitteena pitää alue turvallisena, elinvoimaisena ja viihtyisänä. Kasvillisuus ei saa haitata liikennettä, joten oleellinen hoito-ohje on ajokaistan reunasta kaksi metriä leveä kerran kesässä murskattava kasvillisuusvyöhyke.