Levin kulttuurihistoria

Levin kulttuurihistoria

Ihmisen toiminta on vuosisatojen kuluessa jättänyt maisemaan jälkiä, jotka antavat alueelle syvyyttä ja kerroksellisuutta. Levillä näitä jälkiä voidaan seurata aina kivikaudelle saakka.

Vanhaa Sirkan kylää löytyy Sirkkajärven läheltä. Kuva: AV-Lappi.

Tonttulassa Könkäällä on perinteisiä latoja. Kuva AV-Lappi.

Esihistoriasta kertovia jälkiä, jotka Levillä ovat pääasiassa yksittäisiä muinaismuistoja (mm. asuin- ja hautapaikat), on löydetty mm. aivan Levin keskustasta. Ne ovat oleellinen osa lappilaista kulttuuriperintöä. Ne ovat kuitenkin maastossa varsin vaikeasti havaittavissa ilman erillistä aiheeseen liittyvää opastusta.

Muinaisilla saamelaisilla oli palvospaikkoja, joita he kutsuivat pyhiksi paikoiksi. Palvoskiviä nimitettiin seidoiksi – seita saattoi olla esim. muodoltaan tai väritykseltään erikoinen kivenlohkare tai kallioseinämä. Levin keskustan tuntumasta ei virallisesti tunneta seitoja tai palvospaikkoja. Pyhiin paikkoihin liittyy paljon tarinoita ja nimistöä, jotka elävät edelleen.

Taatsin seita on vuosisatoja vanha palvontapaikka. Kuva: AV-Lappi.

Immeljärvi. Kuva: AV-Lappi.

Sirkka, muinaisten saamelaisten jumalille pyhittämä laakso levittäytyy Levi-tunturin juurelle. Sirkan kylä sijoittuu aivan Levin keskustan kupeeseen. Levi- ja Kätkätunturien väliin jäävä kapea Immeljärvi on saamelaisten pyhä järvi. Suomeksi Immeljärvi tarkoittaa ”Jumalan järveä”.