Yritykset saivat tietoa Ruotsin ja Norjan markkinoista Levillä järjestetyssä tilaisuudessa 28.4.2014

 

Mäkikyrö kertoo Norjan mahdollisuuksista.  Kuvat: Kideve Elinkeinopalvelut

 

Ruotsin ja Norjan markkinoille laajentumista suunnitteleville kerrottiin maanantaina 28.4.2014 Levi Summitissa, kuinka uusille alueille voidaan lähteä hallituin askelin. Tilaisuudessa käytiin läpi, millaiset ovat Norjan ja Ruotsin markkinat ja annettiin vinkkejä markkinoille pääsystä ja neuvottiin, mistä saa lisätietoa, mikäli oman toiminnan  laajentaminen kiinnostaa. Tilaisuuden luennoista vastasivat Finpro Norway, Finland Trade Center, vientikeskuksen päällikkö Antti Mäkikyrö sekä Savlak Oy, Timo Passoja. Mukana keskustelemassa oli myös Jarno Valkeapää Finpron Lapin aluetoimistosta. Tilaisuuden järjestivät Lapin Ely-keskuksen EU-osarahoitteinen Lapin yrittäjyyshanke ja Kideve Elinkeinopalvelut.

 Alla tiivistelmät tilaisuuden luennoista.

Norja kutsuu!

Antti Mäkikyrö, Finpron Norjan vientikeskuksen päällikkö kertoi Norjasta lukuina ja kuvasi Norjan markkinoiden ominaisuuksia. Norja maana on tunnettu öljyvaroista, korkeasta palkkatasosta ja alhaisesta työttömyydestä. Norja kasvaa myös väkimäärältään, ja kasvu on pitkälti työperäistä maahanmuuttoa. Onkin ennustettu, että seuraavan 15 vuoden aikana väkimäärä kasvaa miljoonalla ihmisellä, kertoi Mäkikyrö.

Öljy- ja kaasuteollisuus kasvaa todennäköisesti vielä vuosia, ja uusia, nousevia aloja on muitakin. Suurimmat kasvualueet ovat olleet etelässä, mutta Pohjois-Norjan mahdollisuudet ovat kasvussa. Pohjois-Norjassa tällä hetkellä rakennetaan muun muassa uutta infraa, terminaaleja, putkistoja, satamia, kouluja ja taloja. On kuitenkin hyvä tietää Norjan eteläalueiden suurista projekteista ja päätöksistä, vaikka meitä lähellä on Pohjois-Norjan talousalue.  Suurten investointien ja öljy- ja kaasuteollisuuden päätöksentekijät ovat monesti etelässä.

– Jos Norjan markkinoille tosissaan haluaa lähteä, kannattaa lähteä paikanpäälle suurimpiin öljy- ja kaasualan tapahtumiin, kuten ONS ja ODN. Norjalaiset ovat ”messukansaa” ja tapahtumissa on paljon väkeä liikkeellä, Mäkikyrö antaa vinkin.

Usein ajatellaan, että Norjassa tarvitaan erityisesti arktista osaamista. Varsinaisesti Barentsin meren alue ei ole kovinkaan arktista, mutta kuitenkin sellaista osaamista tarvitaan mitä juuri Suomessa on: pitää osata toimia kylmässä ja talvella myös pimeässä, ja kaluston suhteen tulee ottaa huomioon jäätymiseen liittyvät asiat.

Haasteita markkinoille pääsyyn voivat tuoda kieliongelmat, tullimuodollisuudet ja alv-verotukset. Norjassa kotimainen maataloustuotanto on tullimaksuin suojattu, mutta muilla toimialoilla on tilaa. Kansalliset tekniset määräykset ja standardit saattavat poiketa suomalaisista vastaavista. Verkkokauppaa Norjassa voi käydä, jos yrityksen on rekisteröinyt myös Norjaan. Paperiasiat ja luvat kannattaa aina olla kunnossa, ja näihin kysymyksiin suomalaiset yritykset saavat apua muun muassa Ely-keskuksesta tai Finnverasta. Myös Levillä järjestetään kesäkuussa 2014 tilaisuus, jossa käsitellään Suomen, Ruotsin ja Norjan väliset rajat ylittävän kaupankäyntiin liittyviä seikkoja.

– Norjalaiset hakevat kyllä yhteistyötä, mutta suomalaiset eivät ole ainoita, jotka ovat kiinnostuneita tarjoamaan. Norjassa halutaan tavata, tutustua ja luoda luottamukselliset välit toimittajan kanssa, eli ihan perinteinen myyntityö ei välttämättä toimi. Tarjonnan tulee joko tehostaa norjalaisten nykyistä toimintaa tai paikata joku selkeä tarve. Suomalaisilla on kuitenkin hyvä maine Norjassa, Mäkikyrö kertoo.

Esimerkiksi yritysesitelmät ja esittelydiat kannattaa olla kunnossa. Pienillä yrityksillä voi olla haasteellista päästä mukaan tarjoamaan, joten kannattaa harkita, voisiko yhdessä toisen suomalaisen toimijan kanssa tarjota isompia kokonaisuuksia. Elinkeinojohtaja Katariina Palola muistutti, että Tunturi-Lapin alueella on meneillään usean kunnan yhteinen Kaverko-hanke, jossa tuotannollisten alojen toimijoita kootaan yhteen klusteriin, jolloin isojen kokonaisuuksien ja laaja-alaisen osaamisen tarjoaminen olisi helpompaa.

– Kannattaa tutustua sivustoon www.workinnorway.no, Mäkikyrö vinkkaa lopuksi.

Käytännön esimerkkejä: Laajentuminen Ruotsin markkinoille

Timo Passoja Savlak Oy:stä kertoi käytännönläheisiä esimerkkejä, mitä yritys kohtaa laajentaessaan Ruotsin markkinoille

Ruotsissa, etenkin rajan pinnassa on samat kausivaihtelut ja samanlaiset tottumukset kuin Suomessakin. Lappilaisten yritysten on helpompaa tehdä kauppaa Pohjois-Norjan ja Pohjois-Ruotsin kanssa, mutta kaupanteko vaikeutuu eteläisempiin osiin mentäessä. Passoja arvelee sen johtuvat samantapaisesta pohjoisesta toimintakulttuurista.

Menestyäkseen Ruotsin ja Norjan markkinoilla yrityksellä voi olla jokin pieni kilpailu- tai markkinointietu, se vain tulee tunnistaa. Suomessa yrityksillä on usein on vahva tuoteosaaminen ja tehokas tuotanto. Yrityksillä ei aina kuitenkaan ole resursseja, osaamista, tietoa markkinoista tai kielitaitoa laajentaa, ja näissä kannattaa hyödyntää asiantuntijapalveluita, Passoja kertoo.

Yksi tärkeä asia on se, että Ruotsi ja Norja eivät ole eurovaluuttamaita. Jos ulkomaalaiselle asiakkaalle lähtisi esimerkiksi kuukausittaista laskutusta, suomalaisen palveluntarjoajan kannattaa miettiä, voiko luvata kiinteät hinnat. Esimerkiksi 8% hinnanero valuuttakurssien vuoksi voi syödä ison osan katteesta.

Kielitaito ei ole Passojan mukaan este, jos tuote ja laatu ovat kunnossa ja jos asiakas on muutoin kiinnostunut palvelusta. Sopiva hinta olisi hyvä päästä sopimaan kasvotusten, jolloin voi elekielestä tulkita, kannattaako hintaa vielä hioa.

Passoja muistuttaa, että tuotanto- ja kalustokapasiteettien lisäksi yrityksen tulee miettiä, onko henkilöresurssit kunnossa – voiko joku ottaa nykyisten töidensä lisäksi selvitettäväksi kaikki vientiin liittyvät seikat. Tulee myös selvittää etukäteen, onko yrityksen henkilöstöllä mahdollisuus tarvittaessa tehdä töitä pidempiä aikoja ulkomailla, valmiudet lähteä kotoa ja kotipaikkakunnalta voivat vaihdella suuresti eri henkilöiden välillä.

Suomalaisten julkisten hankintojen ilmoituskanava Hilmaa vastaava palvelu Norjassa on www.doffin.no, johon Passoja kehottaa tutustumaan. Isommissa urakoissa kannattaa tutkia, kuka tarjouskilpailun voitti viimeksi. Joskus tälle yritykselle kannattaa tarjota aliurakkaa hyvissä ajoin. Joissain tapauksissa tarjouksia kannattaa tehdä toisen tai useamman suomalaisyrityksen kanssa yhdessä. Työyhteenliittymät, yhteistarjoukset ja keskinäiset toimintasopimukset ovat mahdollisuuksia. Etukäteen kannattaa tehdä tarkat sopimukset vaikka kyseessä olisi tuttukin yhteistyökumppani, ja tuntemattoman kanssa yhteistyötä kannattaa harkita tarkkaan. Kannattaa kirjata myös tarkkaan, miten sopimuksesta pääsee tarvittaessa eroon.

Kun Ruotsiin tai Norjaan tehdään tarjousta, periaatteet ovat samat kuin Suomessakin, mutta muutamia seikkoja tulee ottaa huomioon, kuten juuri valuutta-asiat. Eri kielellä tarjotessa kannattaa mieluummin olla vaikka liian tarkka kuin liian epämääräinen. Norjakin soveltaa EU:n tarjouskilpailusääntöjä, ja kuten Suomessakin, julkisissa tarjouksissa tarjoukset tulee tehdä juuri tarjouspyynnön mukaisesti kaikkine pyydettyine liitteineen.

Jos haluaa laajentaa Tromssan alueelle, käytössä on Suomi-talo Tromssassa. Sieltä voi vuokrata toimitilan lyhyeksi aikaa ja ostaa asiantuntijapalvelua käyttöönsä.

Vinkkejä saa myös oppaasta Suuntana Norja:

http://www.oulu.chamber.fi/tiedostot/SuuntanaNorja-Opas.pdf